Hetken aikaa jo luulin, että kaikki alkaisi olla pikku hiljaa kunnossa. Tosin nyt epäilyttää. Tai sitten kaiken voi laittaa väsymyksen piikkiin. Nyt hän ilmoitti lopettavansa psykoterapiassa. Pääsisi kuulemma heti takaisin, jos tilanne muuttuu taas huonompaan. Niin, mutta kun ei ole terapeuttia kaikki kaatuu taas minun niskaan. Minä en jaksa sitä. En halua samanlaista helvetti enää kuin mitä se oli viime syksyn ja kevään aikana. Minä en jaksa kantaa muiden taakkoja omilla harteillani. Omassa elämässä on ihan tarpeeksi.
Kai tässä on nyt kuitenkin pahimman yli selvitty. Ei se enää itsemurhaa ajattele. Kokee nyt että elämä on jo parempi ja huomattavasti siedettävämpi. Mietin vain kuinka paljon muut tietävät. Olenko ainut joka tietää koko totuuden? Tai edes näin paljon? En minä kaikkea tiedä, enkä kyllä haluakkaan.
Tieto valuu minuun vähitellen, niin pienissä osissa, etten edes tajua sitä sillä hetkellä, jotta voisin vetää pelin poikki. Onko tämä sitä manipulointi? Keinoa hallita, etten kokonaan häviä hänen elämästään? Mihinpä minä häviäisin. Toisinaan toivoisin, että voisin vain olla hetken ihan rauhassa ilman, että tarvitsisi olla tekemisissä hetkeäkään toisen kanssa. Mutta jos minusta ei pariin viikkoon kuulu mitään niin samantie alkaa puhelin soida:
"olin vain niin huolissani kun susta ei oo kuulunut mitään".
Kaipa tämä tästä taas muuttuu. Jouluksi pitäsi keksiä jotain muuta. En tiedä haluanko viettää ensi joulua siellä. Eikö joulun pitäisi olla ilon juhla?
Kai tässä on nyt kuitenkin pahimman yli selvitty. Ei se enää itsemurhaa ajattele. Kokee nyt että elämä on jo parempi ja huomattavasti siedettävämpi. Mietin vain kuinka paljon muut tietävät. Olenko ainut joka tietää koko totuuden? Tai edes näin paljon? En minä kaikkea tiedä, enkä kyllä haluakkaan.
Tieto valuu minuun vähitellen, niin pienissä osissa, etten edes tajua sitä sillä hetkellä, jotta voisin vetää pelin poikki. Onko tämä sitä manipulointi? Keinoa hallita, etten kokonaan häviä hänen elämästään? Mihinpä minä häviäisin. Toisinaan toivoisin, että voisin vain olla hetken ihan rauhassa ilman, että tarvitsisi olla tekemisissä hetkeäkään toisen kanssa. Mutta jos minusta ei pariin viikkoon kuulu mitään niin samantie alkaa puhelin soida:
"olin vain niin huolissani kun susta ei oo kuulunut mitään".
Kaipa tämä tästä taas muuttuu. Jouluksi pitäsi keksiä jotain muuta. En tiedä haluanko viettää ensi joulua siellä. Eikö joulun pitäisi olla ilon juhla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti