Puran vain kaiken sisältäni, vuodatan ajatukseni paperille, joita ei enää ole päässäni. Kirjoitanko minä itse kaiken tämän? Kyllä! Jokaikinen sana, lause, jokaikinen ajatus on omani. Ne vain kumpuaa sisältäni, En ajattele vaan kirjoitan. Kirjoitan niin kuin tuntuu parhaalata. En mieti sanoja vaan kirjoitan niitä. Tästä hetkestä siirryn huomiseen vai siirrynkö ajasta ikuisuuteen? Tämä on tarinani alku vai onko se sittenkin loppu?

Tämä blogi on tietynlainen kasvutarina. Omien ajatusten ylös laittoa. Ehkä ei mitään järkeä. Tervetuloa

torstai 7. heinäkuuta 2011

Minä täältä huutelen, kuuleeko kukaan?

Olen hiljainen ja ujo. Ehkä hieman erakko.

Käyn läpi monia asioita. Tällä hetkellä suurin murhe on se, ettei ole omia lapsia, vaikka niitä niin paljon haluaisin. Tämä on päiväkirjani. Puran omaa päätäni. Kirjoitan sanoja toisen perään.

Olen, elän ja tunnen. Toisinaan tuntuu, ettei kukaan välitä. Ettei ketään kiinnosta miltä minusta tuntuu tai mitä minulle kuuluu.
Lähettänyt klo
Tunnisteet:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)